Blogi
- All
- Autoilu
- Demokratia
- Feminismi
- Kristinusko & konservatismi
- Lapsettomuus
- Liikenne & infrastruktuuri
- Liikunta & harrastaminen
- Luonto
- Maahanmuutto
- maanpuolustus
- mielenterveys
- Perhe
- Perinteet
- Rikollisuus
- Sananvapaus
- Sukupuolet
- Suomalaisuus
- Syntyvyys
- Syrjäytyminen
- Terveys & hyvinvointi
- Turvallisuus
- Työ, talous & yrittäjyys
- Työllisyys
- Väestönvaihdos
- Vauvakato
- Yrittäjyys
Syntyvyyden nostamiseen ei ole taikatemppuja tai pikareittejä, vaan asiaa tulee tarkastella kokonaisuutena. Yhteiskunnan tulee muuttua perhemyönteisemmäksi ja perheellistyminen tulee ottaa johdonmukaisesti huomioon niin, että myös sosiaalisesti perhe-elämä on hyväksyttyä ja arvostettua jo ennen kolmeakymmentä ikävuotta.
Meillä on vain yksi Suomi ja sen puolustamiseen tarvitaan rohkeita, isänmaallisia tekoja. Meidän on osaltamme osallistuttava lännen talkoisiin ja pysäytettävä Venäjä. Vain niin me voimme suojella läntistä kulttuuria, demokratiaa, oikeusvaltiota sekä Suomen kansaa ja maata.
Valtakunnansyyttäjä on tehnyt rumaa jälkeä sananvapaudelle. Hän on nostanut kynnystä lähteä mukaan poliittiseen keskusteluun, tai julkiseen keskusteluun ylipäätään. Samalla, kun tuskaillaan nuorten innon puutetta lähteä mukaan, kavennetaan oikeuksia ja rangaistaan, vaikkei syytetty itse edes tiedä, mitä teki väärin. Näin kohdellaan meitä, ihan tavallisia ihmisiä. Ei riitä, että valtakunnansyyttäjä torpedoi kansanedustajia, vaan hän tekee sitä naapurisi Pentille, ja tässä tapauksessa minulle. Lainkuuliaiselle nuorelle naiselle, joka ei tietoisesti lakia rikkoisi. Mutta kun syyllinen on tiedossa, syytteet keksitään. Näin ei tosin oikeusvaltiossa kuuluisi toimia.
Niin kuntien elinvoimaisuuden kuin koko maakunnan tulevaisuuden kannalta on äärimmäisen tärkeää, että lapsiperheiden apu on saavutettavissa laaja-alaisesti. Kyseessä kuitenkin on koko yhteiskuntamme tulevaisuus, lapset. Ja kun pystymme tarjoamaan apua riittävän varhain, vähennämme riskiä perheen kriisiytymiselle, mikä on sekä kallista meille kaikille, että epäinhimillistä perheelle.
Hallitusta ei kuitenkaan kiinnosta äitiys, isyydestä puhumattakaan. Hallitus vesittää esityksellään sen kaiken tunnelatauksen ja merkityksen, joka liittyy sanoihin äiti ja isä. Muuttaa näissä sanoissa olevan kauniin kaiun joksikin arkipäiväiseksi ja tylyksi. Äiti ei olekaan äiti ja isänpäivänä vietetäänkin tunnustajan päivää. Esityksessä tehdään mielestäni hyvin selväksi lastenteon olevan ensisijaisesti rasite ja sillä halutaan viestiä, että vanhemmuus on taakka, jonka tunnustaminen on pelottavaa ja raskasta.
Siinä, kun äitiyspäiväraha loppuu ja edes keskituloinen perhe ei voi jäädä kotiin hoitamaan lasta, voi suurituloiset perheet elää vain toisen tuloilla ja pärjätä hyvin. Tällöin kasvaa myös lasten eriarvoisuus, mikä vaikuttaa myös paljon puhuttuun mahdollisuuksien tasa-arvoon. Lapsilla ei ole yhtä hyvät lähtökohdat hyvään elämään.
Mikäli burkakielto on jonkun mielestä täysin käsittämätön vaihtoehto, on aina vapaa lähtemään toisaalle. Mikään taho ei pakota ketään jäämään Suomeen. Mikäli maassa ei kykene elämään maan tavoilla, voi aina mennä pois. Silloin itseasiassa kuuluukin mennä pois.
Aborttilaki ei kaipaa uudistusta, ainakaan abortin helpottamisen suuntaan. Uudistus antaa täysin väärän signaalin naisille ja viestii, että abortti olisi hyväksyttävä ehkäisykeino. Kyseessä on kuitenkin lääketieteellinen toimenpide, jota tulee terveydellisistäkin syistä välttää. Aloite pyrkii siirtämään yhteiskunnan ajatusmaailmaa tukemaan sitä valhetta, että abortti olisi jotenkin kevyt asia, joka tulee saada niin helposti ja niin nopeasti kuin mahdollista.
Sietämätöntä kulu- ja verorakennetta ja muita epävarmuustekijöitä, työllisyysvajeesta puhumattakaan, ei korjata tuomalla tänne lisää tukia nostavia pakolaisia tai sosiaalitukea tarvitsevia halpatyöläisiä. He eivät tilastollisestikaan integroidu suomalaiseen yhteiskuntaan edes useamman sukupolven jälkeen. Väestöliitto on suoranaisesti väärässä.
Sopimuksella näytetään keskisormea meille kaikille, jotka tarvitsemme autoa arjessamme. Duunareille, lapsiperheille ja harva-asutusalueilla asuville. Sopimuksella pahimmillaan pakotetaan ihmiset asumaan kaupunkikeskuksissa julkisen liikenteen armoilla tai jopa jäämään työttömiksi, koska töihin kulkeminen tulee niin kalliiksi, ettei se enää kannata.
Jos haluat pitää avioliiton naisen ja miehen välisenä asiana tai suoda lapselle oikeuden isään ja äitiin, olet homofoobinen. Kun taas haluat säilyttää Suomen sen ihmisineen, kulttuureineen ja kielineen, olet rasisti. Suvaitsematon.
Toivon, että suomalainen mies pysyy sellaisena. Minulle naisena tulee nopeasti hätä, jos mies ei saa olla mies. Tällöin minä en saa olla nainen ja viihdyn naisena oikein hyvin
Uutisointinne on vahingollista. Viikosta toiseen nostatte esiin yksilöitä, jotka ihannoivat vapautta, matkustelevat, eivät kaipaa lapsia ja niin edelleen. Entä jos muuttaisitte suuntaanne ja alkaisittekin uutisoida perheistä, niiden onnesta ja siitä, miten perhe on kaiken alku? Ihmisten arvomaailman muuttuminen on pitkä prosessi, joten se täytyy aloittaa heti. Kokeilkaa tätä edes viikko.
Onko asia loppujenlopuksi siis niin, että LGBT-yhteisö ei välitä, kuin omista agendoistaan ja siitä, että he näyttävät hyvältä? Onko asia niin, että säännöt eivät ole samat kaikille?
Tämä malli käytännössä pakottaa naisen pahimmillaan valitsemaan joko perheensä tai yrittämisen väliltä, ellei kotona satu olemaan puolisoa, jonka varoilla voi elää äitiyslomalla.
Kirkon johto ei edusta kirkon perinteistä oppia enää, valitettavasti. En kuitenkaan ole valmis luovuttamaan asian suhteen, en vielä. En kuitenkaan aio enää hiljaisesti hyväksyä tätä muutosta, joka pahimmillaan johtaa koko yhteiskunnan arvomaailman rappeumaan. Kirkon ja uskon puolesta täytyy taistella ja toivon, että me konservatiivit puolustamme sitä, mikä meille on tärkeää.
Onko se oikein, että “hyvinvointivaltiomme” jättää kansalaisensa näin heitteille? Niin heitteille, että masennuksesta tulee normaali olotila ja osa kansalaista? Missä on ennaltaehkäisy, missä on tukeva toiminta, missä on tarpeiden mukainen hoito? Milloin ymmärretään, että lääkkeet eivät ole hoito? Milloin meidän tunnollinen kansalainen uskaltaa vaatia hoitoa?
Jotain valtio voi kuitenkin tehdä helpottaakseen esimerkiksi tahattomasti lapsettomien taakkaa. Lahjasukusoluhoitoja ei tehdä tällä hetkellä julkisessa terveydenhuollossa ja tämä jos mikä asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan erityisesti taloudellisen tilanteen ja lapsettomuuden syyn perusteella. Lahjoitettuja sukusoluja voidaan käyttää esimerkiksi silloin, jollei lasta toivovien oma sukusolutuotanto toimi tai se jostain syystä puuttuu kokonaan.
Mitä enemmän olen keskustellut eri pienyrittäjien kanssa, sitä enemmän olen havainnut suorastaan epätoivoa yrityksen kasvuun nähden. Sen lisäksi, että työntekijöiden palkkaaminen on aina riski, on työntekijöiden palkkaaminen pienyritykselle kohtuuttoman kallista. Sivukulujen määrä on liian suuri. Tähän kun vielä lisätään se, mitä uusi työntekijä voi pahimmillaan aiheuttaa hyvin pyörivälle yritykselle, ei varsinkaan ensimmäisten työntekijöiden palkkaaminen todellakaan ole helppoa.
Naisena mietin monesti, millaiseen maahan lapseni synnytän. Se aika on toivottavasti pian. Minua pelottaa. Onko täällä tulevaisuudessa enää demokratiaa? Ovatko lapsenlapseni turvassa? Vai ovatko he pieni, huonosti pärjäävä vähemmistö omassa maassansa?
Opetussuunnitelmaan tulisi lisätä koko peruskouluajalle tietoa meidän poliittisesta järjestelmästä, puolueettomasti puolueista ja äänestämisestä, ihan käytännön tasolla. Ei niin, että kaikki tulee käytännössä kerralla 9.luokalla, vaan niin, että politiikka kasvaa lapsen ja nuoren mukana.
Olen ylpeä Suomen urheilukulttuurista enkä halua että se heikkenee, tahdon kehittää sitä. Se ei kuitenkaan kehity, jos urheilevat lapset ja nuoret vaan vähenevät. Pitää huolehtia, että pururata tai hiihtolatu on kunnossa. Että jalkapallokentällä on asianmukaset maalit. Pieniä, yksinkertaisia juttuja, joilla tehdään liikkuminen mielekkäämmäksi.
Perhe. Elämämme perusyksikkö, yhteiskunnan tukipilari. Jos sitä horjuttaa, horjuu koko yhteiskunta. Silti perheen arvostus vähenee vuosi vuodelta. Erityisesti meitä nuoria lähes kavahduttaa ajatus perheen perustamisesta. Etenkin nuoret miehet ovat tulleet vaaliteltoilla kertomaan minulle, miten hankalaa perhekeskeistä naista on löytää.
Nuoret syrjäytyvät eivätkä saa apua. Julkisen terveydenhuollon terapiaan jonot ovat pahimmillaan vuosia ja ihmiset pyritään hoitamaan lääkkeillä ilman todellista ymmärrystä pahoinvoinnin syistä. Valtio ei hoida masennuksen syytä, se hoitaa oiretta lääkityksellä. Toivotaan, että ongelma katoaa itsestään. Noh, yllätytkö, kun sanon ettei se katoa itsestään?
Erityisesti sukupuolenmuutosleikkaus aiheuttaa peruuttamattomia muutoksia. Alaikäinen, joka ei lain silmissä ole riittävän kypsä ostamaan tupakkaa, solmimaan avioliittoa tai äänestämään vaaleissa, ei ole missään nimessä riittävän kypsä päättämään siitä, tehdäänkö hänen kehollensa muutoksia, jotka ovat peruuttamattomia ja ikuisia.
Naiset ovat kansakunnan yksi arvokkaimmista resursseista, jonka selviytyminen on elintärkeää. Naiset ovat ne, jotka pyörittävät yhteiskuntaa sodan aikana, synnyttävät ja kasvattavat lapset. Lottapalvelus tarjoaisi myös eväitä naiselle koko loppuelämään, sekä puolustusvoimille tuen, turvan ja korvaamattoman avun sodan aikana.
Arki on nykyään todella hektistä emmekä ehdi pysähtymään, sukuloinnista puhumattakaan. Paahdamme pää kolmantena jalkana eteenpäin ja toivomme vuorokauteen lisätunteja. Onko se jotain sellaista, jota haluat viedä perintönä eteenpäin? Myös näistä syistä tämä rauhoittumisen juhla nostaa merkitystään elämässäni vuosi vuodelta.
Terve vaan kaikille mulkuille, aion pysyä perussuomalaisena jatkossakin. Koittakaa pärjätä.
Suomen kansakunta on uhattuna. Syntyvyyden jatkuva, nopea lasku on ongelma, joka täytyy ottaa vakavasti. Ongelma, johon täytyy löytyä ratkaisuja, mielellään ennemmin kuin myöhemmin.
Mikä oikeuttaa ihmisen tekemään tällaista? Ja mitkä ovat ne todelliset syyt ja motiivit siihen, että Kiina vuokrasi isopandansa juuri Suomelle? Paljon on spekuloitu sitä, millainen poliittinen peli tässä on taustalla ja mitä Kiina toivoo saavuttavansa sillä, että Sauli Niinistö kirjoitti viime keväänä pandasopimuksen. Sopimuksen, jonka ydintehtävä on edistää luonnonsuojelua ja tutkimusta. Omituista on myös Kiinan tarve vaatia valtionjohtotason sopimista pandoista.
